Korjaussuunnittelun osa-alueita

Korjaussuunnittelun osa-alueita

Julkisivut

Erityisesti 1960- ja 70- lukujen asuinkerrostalojen betonijulkisivujen suuri ja ennenaikainen korjaustarve on aiheuttanut ja tulee edelleen aiheuttamaan asukkaille suuria taloudellisia rasituksia.

Julkisivujen korjaustarvetta esiintyy kuitenkin myös monista muista syistä:

  • puujulkisivut vaativat yleensä usein toistuvaa jatkuvaa huoltoa, erityisesti jos niitä ei ole suojattu kunnollisilla räystäillä
  • rappausten käyttöikä on 40-50 vuotta
  • maalipinnoitteiden käyttöikä julkisivuissa on 3-15 vuotta alustasta ja maalityypistä riippuen
  • erilaisten pintaverhousten käyttöiät ovat rajalliset ja liittymädetaljien virheet sekä toteutusvirheet lyhentävät käyttöikää usein huomattavasti.
  • vedenpoistojärjestelmien huollon laiminlyönti johtaa myös julkisivurakenteiden ennenaikaiseen korjaustarpeeseen
  • julkisivujen koristeaiheet, tasopinnasta ulkonevat rakenneosat, materiaalien vaihtumisen rajakohdat ja muut erityispiirteet aiheuttavat usein erityisiä paikallisia rasituksia ja johtavat helposti laajempiin vaurioihin.

Julkisivukorjauksien kustannukset ovat yleensä korkeita johtuen sekä suuresta työmäärästä että myös telineiden, suojausten ja vuodenaikojen aiheuttamien rajoitusten korkeista oheiskustannuksista.

Julkisivujen huolellinen korjaussuunnittelu edellyttää kuntotutkimuksesta saatavia tietoja.

Ikkunat

Ikkuna on rakennuksen tärkeä osa, koska:

  • se tuo valoa asuntoon
  • se toimii yleisesti asunnon ilmanvaihtojärjestelmän osana
  • sen ominaisuudet vaikuttavat asunnon melurasitukseen erityisesti kaupungeissa
  • se on rakennuksen arkkitehtuurin olennainen osa

Ikkunoiden korjaus- ja uusimistarpeiden selvittämiseen liittyy näin ollen lukuisia eri tekijöitä, joita kaikkia ei voida mitata rahassa. Viime vuosina on myös huomattu, että ammattitaitoisia ikkunoiden korjaajia on entistä vaikeampi löytää.

Julkisivun raskaissa korjauksissa lähes poikkeuksetta tiivistetään vanhan rakennuksen vaippaa. Tällöin tulee korvausilman saanti asuntoihin varmistaa erityistoimenpitein esim. asentamalla ikkunoihin kunnolliset korvausilmaventtiilit, joiden suodattimet ovat puhdistettavissa ja toiminta säädettävissä.

Eräs tehokas tapa selvittää ikkunakorjausten eri vaihtoehtojen taloudellisuutta on vertailla kokonaiskustannuksia tilastomatemaattisin menetelmin huomioiden myös energiankulutus.

Vesikatot

Vesikattojen vauriot johtavat yleensä huomattaviin lisäkustannuksiin, kun sisätiloja joudutaan korjaamaan kosteusvaurioiden takia. Siksi kattojen kunnossapidosta ja korjaustarpeista huolehtiminen ajallaan on erittäin tärkeää.

Kaikilla kattotyypeillä on omat ongelmakohtansa eikä huolellisen korjaussuunnittelun merkitystä kattoremonteissa voi yliarvioida.

Varsinaisen vesikatteen lisäksi katon korjaussuunnittelu sisältää lähes poikkeuksetta myös mm:

  • katteen sekä alusrakenteen ja ullakkotilan tuuletuksen suunnittelun
  • vedenpoistojärjestelmien ja kallistusten suunnittelun
  • kattovarusteiden liittymien, toiminnan ja riittävyyden suunnittelun
  • turvallisuus-, huolto- ja kunnossapitovarusteiden suunnittelun
  • tarkistukset voimassa oleviin viranomaismääräyksiin (paloturvallisuus, kosteustekniset toimintamitoitukset, kuormitukset yms.)

Parvekkeet

Julkisivujen ohella parvekerakenteiden korjaukset muodostavat vanhemmassa rakennuskannassa suuren kustannuserän.

Nykyisin parvekkeille asetetaan myös entistä huomattavasti korkeammat vaatimukset käytettävyyden osalta. Parvekkeiden tulisi olla kalustettavissa ja ne halutaan yleensä myös lasittaa.

Parvekelasituksella on useita hyödyllisiä vaikutuksia:

  • parvekkeen sisäosat saadaan suojaan sateen aiheuttamalta huomattavalta kosteusrasitukselta
  • parvekkeen sisäpuolen ja ulkoilman välille muodostuu kylmänä vuodenaikana lämpötilaero, joka kuivattaa talon rakenteita fysikaalisesti, ja samalla parantaa sisäpinnoitteiden olosuhteita ja kestoikää
  • lasitus vähentää tuulenpaineen jäähdyttävää vaikutusta parvekkeen taustaseinään ja muodostaa siten ”tuulikaapin” asuinhuoneille. Tällöin energiatalous paranee ja vetoisuus vähenee
  • asumismukavuus paranee sekä käytettävyyden että edellä mainittujen suojaavien vaikutusten ansiosta

On kuitenkin huomattava, ettei lasittamisella voida korjata jo olemassa olevia vaurioita.

Parvekkeiden korjaus edellyttää lähes poikkeuksetta kuntotutkimuksesta saatavia tietoja. Parvekkeet kylminä ja voimakkaasti säärasitettuina rakenteina vaativat huolellisen korjaussuunnittelun sekä perusteelliset taustatiedot rakenteiden kunnosta.

Parvekerakenteisiin liittyy myös lukuisia rakenteellisesti varsin erilaisia ratkaisuja, joiden kunnon ja toimivuuden selvittäminen vaatii joskus varsin perusteellisia ja poikkeaviakin tutkimustoimenpiteitä. Erityisesti on aina tarkastettava parvekkeiden kiinnitykset ja kannatukset kaikkine yksityiskohtineen.

Perustusolosuhteet

Perustusolosuhteisiin voidaan lukea maaperäolosuhteiden lisäksi myös salaojitusten, pinta- ja kattovesien viemäröintien, perustusten lämmöneristysten sekä muiden vaikuttavien tekijöiden kunto ja korjaustarpeet. Erityisesti maanpinnan alapuolisiin kellarikerroksiin ja rinnetaloihin liittyy lukuisia ongelmamahdollisuuksia.

Kellaritilojen käyttöä muutettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden kosteus- ja lämpötekniseen toimivuuteen ja olosuhteisiin. Usein tämä aiheuttaa huomattavia rajoituksia vanhojen rakennusten kellarien käyttötarkoitusmuutoksissa.

Paikoitellen maaperän erityispiirteisiin kuuluu perustusten painumat. Syinä ovat mm:

  • paksut, vesipitoiset, kokoonpuristuvat savikerrokset rakennuksen alla. Usein myös savikerroksen paksuus vaihtelee talon alla aiheuttaen lisäongelmia.
  • rinteisiin tehdyt rakennukset, joissa perustamistapa on sama koko rakennuksen osalla, vaikka olosuhteet rinteen eri osissa ovat erilaiset.
  • perustusten tukemiseen käytettyjen puupaalujen lahovauriot maaperän kuivumisen johdosta.

Perustusten painumia ja muodonmuutoksia aiheutuu lisäksi myös mm. seuraavista syistä:

  • riittämätön tai epätasainen tiivistys perustusrakenteiden alapuolisissa täyttökerroksissa.
  • rakennusten lähellä olevien lehtipuiden aiheuttama maan kokoonpuristuminen niiden kuivattaessa maaperää.
  • maaperän routiminen.
  • yllättävät, ulkopuoliset kosteusrasitukset maaperässä (viemärin tukkeutuminen, talovesijohdon rikkoutuminen, kunnan vesi- tai viemäriverkoston äkilliset vauriot).
  • naapuritonttien rakentaminen (paalutukset, kaivannot jne.).
  • oman rakennuksen salaojitus-, viemäröinti- tai muut muutostyöt.

Edellä mainituista syistä perustuksiin liittyvät työt ovat erittäin vaativia ja vaativat aina riittävät perustiedot vaurioiden välttämiseksi.

Sisärakenteet

Kerrostalojen porrashuoneet ovat kiinteistön ”käyntikortti”. Viehättävä ja viimeistelty portaikko tuo hyvän mielen niin asukkaille kuin vieraillekin.

Portaikkojen lisäksi sisätilojen muita yleisiä korjauskohteita ovat mm. vanhempien kerrostalojen kylmähuoneet ja saunaosastot.

Oman kokonaisuutensa muodostavat rakennusten huonetilojen käyttötarkoitus- ja tilajärjestelymuutokset. Näissä on aina ensiksi varmistettava kantaviin rakenteisiin liittyvät lujuustekniset rajoitukset. Tällöin pitää ottaa huomioon mm. se, että yhteen kerrostaloasuntoon tehty muutos on voitava toteuttaa muissakin kerroksissa asukkaiden tasa-arvoisuuteen perustuen.

Muita rakenteellisesti vaikeita ja perusteellisia selvityksiä ja suunnitelmia vaativia muutostöitä ovat mm:

  • porrasaukkojen teko kerrosten välille
  • huoneistojen (asuntojen) välisiin lattia-, seinä- ja kattorakenteisiin (läpiviennit mukaan lukien) tehtävät muutokset, joita koskee varsin tarkat palo-, äänieristys- ja kosteustekniset määräykset (aina tapauskohtaisia!)
  • tilojen muuttaminen toiseen käyttöön (selvitettävä tarkoin tapauskohtaisesti yksinkertaiseltakin tuntuvissa tapauksissa.)

Kosteus- ja lahovauriot

Kosteusvauriot ovat yleisiä koko rakennuskannassa. Niiden syiden selvitys ja korjaustavan määritys saattaa joissain tapauksissa olla varsin vaikeaa eikä yksiselitteisiä ratkaisuja välttämättä aina ole olemassa. Oleellista onkin, että ennen kuin korjataan kosteusvaurion seurauksia, selvitetään ja korjataan vaurioiden aiheuttaja eli syy. Kosteusvaurion korjaamiseen liittyykin siis yleensä olosuhdemuutoksen aikaan saaminen, jotta vaurion uusiutuminen voidaan välttää.

Myös lahovauriot ovat vanhoissa puurakennuksissa yleisiä, erityisesti jos rakennusta on aikojen kuluessa remontoitu taitamattomasti. Lattiasieni on lahovaurioiden pahamaineinen seuralainen ja syystä: lattiasienivaurioiden korjaaminen on kallista ja raskasta ja vaatii erityistoimenpiteitä. Muiden lahottajien aiheuttamien vaurioiden korjaus on selkeämpää.