Urakan valvontaan liittyviä asioita

Urakan valvontaan liittyviä asioita

Kenen edustaja urakan valvoja on?

Urakalla pitää olla valvoja, joka on aina tilaajan edustaja ja edun valvoja. Hän on kuitenkin myös asiantuntija tilaajan ja urakoitsijan välillä ja hänen on osattava olla puolueeton toimissaan ja tulkinnoissaan. Puolueettomuusvaatimuksen tähden valvojana ei saa olla toinen urakoitsija, mikä kielletään jo sopimusehdoissa.

Suunnittelija voi sen sijaan toimia valvojana, ja esimerkiksi julkisivuremonteissa näin usein onkin. Lisäksi kaikki suunnittelijat toimivat oman erikoisalueensa valvojina toimeksiantoonsa sisältyvänä, ellei toisin ole erikseen sovittu.

Tekninen valvonta

Tekninen valvonta on tunnetuin osa valvojan työstä: valvotaan, että urakoitsija toteuttaa työn siten kuin asiakirjoissa on määrätty. Tekniseen valvontaan sisältyy myös aikataulujen valvonta, urakan dokumentointi ja sen valvominen, työ- ja koemallien teettäminen ja niiden hyväksyttämismenettelyt sekä muut vastaavat tehtävät.

Valvojan rooliin liittyy usein myös väärinkäsityksiä. Valvojan tehtäviin kuuluu eri suunnitelmien (arkkitehtuuri-, rakennesuunnittelu-, LVI-, sähkö-, automaatio- ym) vertaaminen keskenään niin, että ne eivät ole ristiriidassa keskenään, mikä on varsin vaativa tehtävä. Valvoja ei sen sijaan toimi suunnittelijana, sillä siihen hänellä ei yleensä ole pätevyyttäkään ja lisäksi suunnittelun lähtötiedot ovat riittävällä tarkkuudella yleensä vain tilaajan ja suunnittelijan tiedossa.

Valvoja hoitaa ongelmien, muutostarpeiden ja muiden työnaikaisten yllätysten informoinnin urakan eri osapuolille. Näin muutossuunnitelmat ja niiden vaatimat toimenpiteet tulevat kaikkien osapuolten tietoon ja tehdyiksi ajallaan. Valvojalla ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole itsellään valtaa tehdä suunnitelmiin muutoksia, koska ne lähes poikkeuksetta vaikuttavat myös kustannuksiin, joista vain tilaaja päättää. Poikkeustapauksissa valvojalle voidaan antaa rajoitetut taloudelliset päätäntävaltuudet.

Työmaa- ja muut kokoukset

Valvoja toimii yleensä työmaakokousten sihteerinä. Hänen tehtäviinsä kuuluu pöytäkirjojen tekeminen ja postittaminen, kokousten esityslistojen tekeminen ja muut vastaavat tehtävät.

Kokousrutiineihin kuuluvat myös käyttöönotto-, vastaanotto- ja takuutarkastusten pöytäkirjojen laatiminen, ennakkotarkastuksen puute- ja virhelistojen laatiminen sekä korjausten jälkitarkastusten tekeminen.

Työmaalla pidetään myös tarvittaessa urakoitsijoiden välisiä työmaapalavereita, joissa valvoja on aina läsnä, joissain tapauksissa myös näiden kokousten kirjurina.

Laadunvalvontamittaukset

Suunnitelma-asiakirjoissa voidaan määrätä tai tarvittaessa valvoja voi itse perustelluista syistä teettää tarpeelliseksi katsottuja mittauksia ja vastaavia toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa urakka-asiakirjoissa määrätyn työsuorituksen oikeellisuus.

Korjausrakentamisen eri osa-alueilta voidaan mainita mm. seuraavia rakennustekniikkaan liittyviä laadunvalvontamittauksia:

Pinnoitteet:

  • kalvonpaksuusmittaus (maalaukset eri alustoille, sinkitys, vesieristyspinnoitteet)
  • tartuntavetolujuus (betonikorjaukset, vesieristyspinnoitteet)

Betonikorjaukset:

  • tartuntavetolujuus (alusta / paikkaus)
  • betonin pakkasenkestävyys (suojahuokossuhde, ohuthie)
  • näyteporaukset
  • betoniterästen syvyysmittaukset (piikkaussyvyyden määritys, karbonatisoitumissyvyyden määritys)
  • halkeamamittaus

Kosteusvauriokorjaukset:

  • mikrobitutkimukset ennen korjausta (lähtötilanne); ilmanäyttein, materiaalinäyttein tai sivelynäyttein – mikrobitutkimukset korjausten jälkeen (käytännössä vain ilmanäyttein)
  • kosteusmittaukset (pinta- ja rakennekosteusmittaukset; tarvittaessa myös kuivaus-punnitus -mittaus)

Rakenteiden pinnoitettavuusmittaukset (asennettavuusmittaukset):

  • kosteusmittaus riittävän tarkoin menetelmin
  • asennuslämpötilan mittaus rakenteesta sekä asennusolosuhteista (myös kastepistelämpötilan määritys)

Mikrobimääritykset:

  • materiaali-, sively- ja teippinäytteet
  • ilmanäytteet

Muita mittauksia ja menetelmiä:

  • vetomittaukset (ilman liikenopeuden mittaus)
  • pintalämpötilamittaukset (pintakosketusmittari, infrapunalämpömittari)
  • lämpökuvaukset lämpövuotojen tms. mittauksiin; myös erikoissovelluksia (erikoistuneet alihankkijat)
  • endoskopointi (rakenteen tähystys erikoislaittein pienestä tähystysreiästä; rakenneratkaisut rajoittavat sovellettavuutta)